TULKKAUS

Kuulo-,kuulonäkö- ja puhevammaisten tulkkauspalvelua haetaan Kelasta. Tulkkauspalvelua voi saada työssä käyntiin, opiskeluun, asointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen ja virkistykseen. Kuulonäkövammaisella henkilöllä on oikeus tulkkauspalveluun 360 tuntia vuodessa. Kuulonäkövamma on kuulon ja näön toimintarajoitteiden yhdistelmä. Kun näkö ei vamman takia voi kompensoida kuulon alenemaa eikä kuulo vamman takia voi kompensoida näön alenemaa on seurauksena kuulonäkövamma.

Perinteisesti kuulo- ja näkövammoja tutkitaan ja hoidetaan erikseen. Se saattaa johtaa siihen, ettei aistivammojen yhdistelmää – kuulonäkövammaa – havaita eikä seurata asianmukaisin kuntoutustoimenpitein.

Kuurosokeat henkilöt eivät ole täysin kuuroja ja sokeita, vaan näkö- ja kuulovammojen aste ja vaikeus vaihtelevat. Esiintyessään yhdessä nämä kaksi toimintarajoitetta lisäävät toistensa toiminnallisia haittoja. Tämän vuoksi lieväkin aistivamma – esiintyessään yhdistelmän osana – vaikeuttaa arjessa toimimista, kuten tyypillisesti kuurosokeilla henkilöillä tapahtuu.

Normaaliaistisella henkilöllä kuuloaisti vahvistaa tiedostamattomasti näköaistin kautta tulevaa aistitietoa ja päinvastoin. Aistien yhteistoiminta mahdollistaa moniaistisen ympäristön sujuvan hallinnan. Kuulo- tai näköaistin vammassa terveen aistin tehostuneella toiminnalla voidaan kohtuullisesti kompensoida heikentyneen aistin toimintaa. Yhdistelmävammassa normaalit kompensaatiomekanismit romahtavat aiheuttaen aina suuremmat toiminnalliset haitat yksittäisen aistin toimintaan, kuin kyseisen aistin yksittäinen tarkastelu antaisi ymmärtää. Kompensointi vammautuneella aistilla aiheuttaa sen nopean väsymisen. Voimakas pinnistely heikentyneellä kuulolla voi estää sekä kuulon tehokkaan hyödyntämisen että näköaistin osittaisenkin toiminnan. Voimakas pinnistely estää myös kompensoitavan aistin toimintaa.

Kuurosokeat henkilöt eivät ole täysin kuuroja ja sokeita, vaan näkö- ja kuulovammojen aste ja vaikeus vaihtelevat. Esiintyessään yhdessä nämä kaksi toimintarajoitetta lisäävät toistensa toiminnallisia haittoja. Tämän vuoksi lieväkin aistivamma – esiintyessään yhdistelmän osana – vaikeuttaa arjessa toimimista, kuten tyypillisesti kuurosokeilla henkilöillä tapahtuu.

Normaaliaistisella henkilöllä kuuloaisti vahvistaa tiedostamattomasti näköaistin kautta tulevaa aistitietoa ja päinvastoin. Aistien yhteistoiminta mahdollistaa moniaistisen ympäristön sujuvan hallinnan. Kuulo- tai näköaistin vammassa terveen aistin tehostuneella toiminnalla voidaan kohtuullisesti kompensoida heikentyneen aistin toimintaa. Yhdistelmävammassa normaalit kompensaatiomekanismit romahtavat aiheuttaen aina suuremmat toiminnalliset haitat yksittäisen aistin toimintaan, kuin kyseisen aistin yksittäinen tarkastelu antaisi ymmärtää. Kompensointi vammautuneella aistilla aiheuttaa sen nopean väsymisen. Voimakas pinnistely heikentyneellä kuulolla voi estää sekä kuulon tehokkaan hyödyntämisen että näköaistin osittaisenkin toiminnan. Voimakas pinnistely estää myös kompensoitavan aistin toimintaa.

Lisätietoja www.kela.fi/vatu.