Koulumatkatuen myöntämisehdot muuttuvat väliaikaisesti, koska koronasta johtuva etäopetus on yleistynyt. Opiskelija voi saada koulumatkatukea, jos hän kulkee vähintään 8 koulumatkatukeen oikeuttavaa edestakaista matkaa kalenterikuukaudessa. Koulumatkatukea voi saada näillä ehdoilla vain, jos koulumatkojen määrä on vähentynyt koronasta johtuvien opetusjärjestelyiden vuoksi. Muutos on voimassa kevätlukukauden eli 1.1.–31.7.2021.
lauantai 9. tammikuuta 2021
OPINTOLAINAVÄHENNYS JA AJANPIDENNYS
Opintolainavähennys
Jos nostat opintolainaa korkeakoulututkinto-opintojesi aikana ja suoritat tutkinnon määräajassa, voit saada opintolainavähennyksen.
Opintolainavähennys on verovähennys. Kun lyhennät opintolainaasi pankille, maksat opintolainavähennyksen verran vähemmän veroja. Opintolainavähennys koskee vain korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet ensimmäiset korkeakoulututkinto-opintonsa ennen 1.8.2014.
Kuka voi saada opintolainavähennyksen?
Voit saada opintolainavähennyksen, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
- olet aloittanut ensimmäiset korkeakoulututkinto-opintosi ennen 1.8.2014
- suoritat tutkinnon määräajassa ja
- sinulla on opintolainaa yli 2 500 euroa.
Vähennykseen oikeuttavia tutkintoja ovat:
- alempi tai ylempi korkeakoulututkinto
- ammattikorkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Voit saada vähennyksen vain ensimmäisestä tutkinnosta, jonka suorittamisen olet aloittanut 1.8.2005–31.7.2019. Jos olet aloittanut tutkinnon suorittamisen 1.8.2019 tai sen jälkeen, opintolainavähennystä ei voida myöntää.
Alemmasta korkeakoulututkinnosta voit saada opintolainavähennyksen vain, jos sinulla on opinto-oikeus pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon.
Saat yleensä päätöksen opintolainavähennyksestä automaattisesti tutkinnon suorittamisen jälkeen. Jos olet suorittanut korkeakoulututkinnon ulkomailla, sinun pitää ilmoittaa siitä Kelalle.
Voit arvioida laskurin avulla, voitko saada opintolainavähennystä.
Tutkinto on suoritettava määräajassa
Voit saada opintolainavähennyksen vain, jos suoritat tutkintosi määräajassa. Määräaika riippuu siitä, mitä tutkintoa suoritat.
Kela laskee, että opiskeluaikasi alkaa sen lukukauden alusta, jolloin olet ottanut vastaan ensimmäisen opiskelupaikkasi missä tahansa korkeakoulussa. Opintojen lasketaan alkavan
- 1.1. aina, kun ensimmäinen opiskelupaikka on kevätlukukaudella (1.1.–31.7.) alkavaan koulutukseen
- 1.8. aina, kun ensimmäinen opiskelupaikka on syyslukukaudella (1.8.–31.12.) alkavaan koulutukseen.
Opiskeluaika päättyy sen lukukauden viimeiseen päivään, jonka aikana suoritat tutkinnon. Opintojen lasketaan päättyvän
- 31.7. aina, kun suoritat tutkinnon kevätlukukauden aikana (1.1.–31.7.)
- 31.12. aina, kun suoritat tutkinnon syyslukukauden aikana (1.8.–31.12.).
Opiskeluaikaan kuuluvat myös ne lukukaudet, jolloin olet ilmoittautunut poissa olevaksi tai opintosi ovat keskeytyneet.
OPINTOLAINAHYVITYS JA AJANPIDENNYS KORONAN VUOKSI
Opintolainahyvitys
Jos nostat opintolainaa korkeakoulututkinto-opintojesi aikana ja suoritat tutkinnon määräajassa, voit saada opintolainahyvityksen. Se tarkoittaa, että Kela maksaa osan opintolainastasi. Opintolainahyvitys koskee vain korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet ensimmäiset korkeakoulututkinto-opintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen.
Kuka voi saada opintolainahyvityksen?
Voit saada opintolainahyvityksen, jos
- olet aloittanut ensimmäiset korkeakoulututkinto-opintosi 1.8.2014 tai sen jälkeen eli ensimmäinen läsnäololukuvuotesi on 2014–2015 tai myöhäisempi,
- suoritat tutkinnon määräajassa ja
- sinulla on valtion takaamaa opintolainaa yli 2 500 euroa.
Hyvitykseen oikeuttavia tutkintoja ovat
- yliopistossa suoritettava alempi tai ylempi korkeakoulututkinto
- ammattikorkeakoulussa suoritettava ammattikorkeakoulututkinto.
Voit saada hyvityksen vain ensimmäisestä suorittamastasi korkeakoulututkinnosta. Kuitenkin jos suoritat yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon, voit päättää itse, haetko hyvitystä vai käytätkö sen vasta sitten, kun suoritat yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon.
Voit saada opintolainahyvityksen ammattikorkeakoulussa suoritettavan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon perusteella, mutta vain jos se on ensimmäinen suorittamasi korkeakoulututkinto.
Saat yleensä päätöksen opintolainahyvityksestä automaattisesti tutkinnon suorittamisen jälkeen.
- Jos haluat hyvityksen yliopistossa suoritetun alemman korkeakoulututkinnon perusteella, sinun pitää hakea sitä erikseen kahden vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta.
- Jos olet suorittanut korkeakoulututkinnon ulkomailla, sinun pitää ilmoittaa siitä Kelalle kahden vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta.
Tutkinto on suoritettava määräajassa
Voit saada opintolainahyvityksen vain, jos suoritat tutkintosi määräajassa. Määräajan pituuteen vaikuttaa se tutkinto, jota suoritat.
Kela laskee, että opiskeluaikasi alkaa sen lukukauden alusta, jolloin olet saanut ensimmäisen opiskeluoikeutesi tutkinto-opintoihin missä tahansa korkeakoulussa. Opintojen lasketaan alkavan
- 1.1. aina, kun ensimmäinen opiskeluoikeus on kevätlukukaudella (1.1.–31.7.) alkavaan koulutukseen
- 1.8. aina, kun ensimmäinen opiskeluoikeus on syyslukukaudella (1.8.–31.12.) alkavaan koulutukseen.
Opiskeluaika päättyy sen lukukauden viimeiseen päivään, jonka aikana suoritat tutkinnon. Opintojen lasketaan päättyvän
- 31.7. aina, kun suoritat tutkinnon kevätlukukauden aikana (1.1.–31.7.)
- 31.12. aina, kun suoritat tutkinnon syyslukukauden aikana (1.8.–31.12.).
Opiskeluaikaan kuuluvat myös ne lukukaudet, jolloin olet ilmoittautunut poissa olevaksi tai opintosi ovat keskeytyneet.
Jos olet vastaanottanut opiskelupaikkasi ennen 1.8.2014, mutta olet ilmoittautunut ensimmäisen kerran läsnä olevaksi vasta 1.8.2014 tai sen jälkeen, opiskeluaikasi alkaa 1.8.2014.
Opintolainahyvitykseen oikeuttavaa määräaikaa voidaan pidentää 0,5 lukuvuodella, jos opiskelija suoritti korkeakoulututkinnon syyslukukaudella 2020 (1.8. – 31.12.2020) ja valmistuminen viivästyi koronaepidemian takia. Kela lähettää maalis-huhtikuussa 2021 hylkäävän päätösehdotuksen kaikille niille syyslukukaudella 2020 valmistuneille opiskelijoille, joiden opiskeluaika ylitti opintolainahyvitykseen tai -vähennykseen oikeuttavan määräajan. Jos valmistuminen viivästyi koronaepidemian takia, opiskelija voi pyytää Kelaa käsittelemään asian uudelleen. Uudelleenkäsittelypyynnössä opiskelija ilmoittaa, mitä tutkinnon suorittamiseksi vaadittavia opintoja hänellä jäi kevätlukukaudella 2020 (1.1.–31.7.2020) suorittamatta ja miten koronaepidemia vaikutti siihen, että ne jäivät suorittamatta. Koronaepidemian aiheuttama opintojen viivästyminen voidaan ottaa huomioon myös silloin, kun opiskelija on siirtänyt korkeakouluopintojensa aloittamista koronaepidemian vuoksi. Tämä koskee opiskelijaa, joka on saanut ensimmäisen opiskeluoikeutensa tutkinto-opintoihin syyslukukaudella 2020 tai kevätlukukaudella 2021 alkavaan koulutukseen, mutta joka aloittaa opintonsa vasta myöhemmin koronaepidemian vuoksi. |
|---|
KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN TERVEYDENHOITOMAKSU KELAN PERITTÄVÄKSI
Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu
Tammikuusta 2021 alkaen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoiden täytyy maksaa Kelalle terveydenhoitomaksu.
Tammikuusta 2021 alkaen myös ammattikorkeakoulujen opiskelijat saavat terveydenhoitoa YTHS:ltä.
Terveydenhoitomaksu on 35,80 euroa lukukaudessa.
Kenen pitää maksaa terveydenhoitomaksu?
Sinun pitää maksaa terveydenhoitomaksu, jos sinulla on oikeus käyttää YTHS:n palveluja.
Voit käyttää YTHS:n palveluja, jos opiskelet ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa ja olet ilmoittautunut läsnä olevaksi opintoihin. Maksu täytyy maksaa, jos opiskelet
- ammattikorkeakoulussa ammattikorkeakoulututkintoa
- tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa
- yliopistossa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa
- Maanpuolustuskorkeakoulussa siviiliopiskelijana.
Opintotuen saaminen tai muut tulot eivät vaikuta siihen, pitääkö terveydenhoitomaksu maksaa.
Maksu maksetaan 2 kertaa vuodessa
Terveydenhoitomaksu täytyy maksaa 2 kertaa vuodessa. Kela ei lähetä maksusta laskua. Sinun täytyy itse muistaa maksaa se.
Terveydenhoitomaksu täytyy maksaa ensimmäisen kerran kevätlukukaudelta 2021. Maksa kevätlukukauden maksu viimeistään 31.1.2021. Voit maksaa maksun verkossa Kelan asiointipalvelussa.
ELÄKETIEDOT TULOREKISTERIIN
Vuoden 2021 alusta tulorekisteriin ilmoitetaan myös palkkatietojen lisäksi eläke- ja etuustiedot.
Kela ilmoittaa tulorekisteriin kaikki 1.1.2021 alkaen maksetut veronalaiset etuudet ja ne verovapaat etuudet, jotka vaikuttavat perustoimeentulotukeen. Kela ilmoittaa tulorekisteriin myös työttömyyskorvauksiin liittyvät kulukorvaukset. Perustoimeentulotuen ja vammaistukien maksutietoja ei ilmoiteta tulorekisteriin.
maanantai 7. syyskuuta 2020
KUUKAUSITIEDOTE HENKILÖKOHTAISEN AVUN SUOJAVARUSTEISTA
Ohjeistus henkilökohtaisen avun suojavarusteista
Työterveyslaitos on antanut päivitetyn ohjeen suojavarusteiden käytöstä henkilökohtaisessa avussa. Ohjeita on annettu sekä normaalitilanteen että mahdollisen koronatartunnan varalta.
Työterveyslaitos ohjeistaa, että henkilökohtaisessa avussa työntekijä käyttää kertakäyttöistä kirurgista suu-nenäsuojusta, kasvomaskia tai kasvot peittävää visiiriä. Ero viime kevään ohjeistuksiin on siinä, että tämä koskee nyt kaikkea henkilökohtaista apua, ei vain riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden avustamista. Tarkempaa tietoa suu- ja nenäsuojuksesta ja hengityssuojaimista löytyy mm. Työterveyslaitoksen ohjeista, joita päivitetään tilanteen muuttuessa.
Kuntien velvollisuus antaa suojavarusteita
Koronaepidemian aikana kunnilla on vastuulla varmistaa, että henkilökohtainen apu jatkuu, vaikka avun käyttäjät tai avustavat henkilöt sairastuisivat COVID-19-tautiin. Kunnat huolehtivat, että henkilökohtaisten avustajien työnantajina toimivilla vammaisilla henkilöillä tulee olla käytettävissään vastaavanlaisia suojavälineitä kuin muutoin kotihoidossa käytetään. Kunnan viranomaiselta kannattaa varmistaa niiden saatavuus ja korvattavuus. Mikäli suojavälinekuluja syntyy, ne kannattaa pitää mahdollisuuksien mukaan erillään omista muista kuluista mahdollista korvaushakemusta varten.
Näissä ohjeissa on Heta-liiton (Henkilökohtaisten avustajien työantajien liitto) näkemyksen mukaan yksi kohta, joka ei sovellu henkilökohtaiseen apuun. Ohjeen mukaan henkilökohtaisten avustajien on annettava avustettaville ja heidän omaisilleen ohjausta hygieniasta ja viruksilta suojautumisesta. Heta-liitto katsoo, ettei henkilökohtaiseen apuun kuulu se, että avustaja pyrkii ohjeistamaan ja ohjaamaan avun käyttäjää. Työantajamallissa työantaja johtaa työtä ja vastaa myös koronavirukseen varautumisesta.
Heta-liiton sivuilta löytyy myös eri kuntien vammaispalveluiden ohjeita henkilökohtaisen avun käyttäjille. https://heta-liitto.fi/korona/kuntien-ohjeita-henkilokohtaisen-avun-kayttajille/ Jos listasta ei löydy asuinkuntaasi, ole yhteydessä oman kuntasi vammaispalveluun tai lue kunnan antamat ohjeet heidän omilta nettisivuiltaan.
Lähteet:
torstai 13. elokuuta 2020
VAMMAISEN PYSÄKÖINTILUVASTA LIIKKUMISESTEISEN PYSÄKÖINTITUNNUS
Oikeuksienvalvonta tiedottaa: Vammaisen pysäköintiluvasta liikkumisesteisen pysäköintitunnus
Kesäkuun alusta voimaan tulleen uuden tieliikennelain myötä vammaisen pysäköintiluvan nimi muuttui liikkumisesteisen pysäköintitunnukseksi. Vanhat vammaisen pysäköintiluvat ovat edelleen voimassa voimassaoloaikansa loppuun asti. Seuraavan kymmenen vuoden ajan asiakkailla voi siis olla käytössään joko vammaisen pysäköintilupa tai liikkumisesteisen pysäköintitunnus. Liikkumisesteisen pysäköintitunnus on henkilökohtainen ja sitä voidaan käyttää siinä ajoneuvossa, jossa luvanhaltija on itse kuljetettavana tai kuljettajana. Liikkumisesteisen pysäköintitunnus kelpaa kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa.
Tunnuksen myöntämisen edellytykset pysyvät samoina kuin tähänkin asti.
• Sairaudesta, viasta tai vammasta johtuva haitta estää henkilöä itsenäisesti kävelemästä ja tästä liikkumista vaikeuttavasta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuva haitta kuuluu vähintään haittaluokkaan 11 (Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015, 84§).
• Jos vammaisuus aiheutuu heikentyneestä näöstä, näöntarkkuus saa olla paremmassa silmässä enintään 0,1 tai näkökyky kokonaisuudessaan arvioiden on vähintään haittaluokan 17 mukainen.
• Vaikeasti vammaisen henkilön kuljettamista varten tunnus voidaan myöntää, jos kuljetettavalla on säännöllinen tai usein toistuva kuljetustarve eikä hän selviydy kuljetuksen jälkeen ilman saattajaa.
Tunnuksen hakeminen säilyy ennallaan
Tunnusta haetaan Traficomin sähköisestä asiointipalvelusta https://www.traficom.fi/fi/asioi-kanssamme/liikkumisesteisen-pysakointitunnuksen-ja-verovapautuksen-hakeminen tai Traficomin palveluntuottajalta Ajovarmalta https://www.ajovarma.fi/palvelupisteet .
Pysäköintitunnuksella pysäköintiin tulee pieniä muutoksia
Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella ja vammaisen pysäköintiluvalla saa pysäköidä ajoneuvon yleisille alueille seuraavasti:
• pysäköintipaikoille, jotka on merkitty pyörätuolimerkillä
• maksullisille pysäköintipaikoille maksua suorittamatta
• alueille, joissa pysäköinti on muuten kielletty liikennemerkillä ”Pysäköinti kielletty” tai ”Pysäköintikieltoalue”
• rajoitusta pidemmäksi ajaksi alueelle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu
• pihakaduille sillä varauksella, ettei pysäköinnistä aiheudu huomattavaa haittaa pihakadun liikenteelle eikä muulle käyttämiselle
• pyöräkadun ajoradalla muuallekin kuin merkitylle pysäköintipaikalle, jos siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa.
Liikkumisesteisen pysäköintitunnus tai vammaisen pysäköintilupa ei välttämättä oikeuta pysäköimään yksityisen pysäköinninvalvontayrityksen valvomilla alueilla. Pysäköijän kannattaa varmistaa asia etukäteen yritykseltä tai alueen omistajalta. Yksityisiä pysäköintialueita voivat olla esimerkiksi lentokenttien ja ostoskeskusten pysäköintialueet.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)