keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

KEVÄISTÄ AURINGONPAISTETTA

Ainakin tämän viikon on luvassa keväistä auringonpaistetta, jos ei aivan pilvettömältä taivaalta. Kuitenkin se outo valoilmiö on jälleen olemassa. Tänään oli hauska kulkea koirani kanssa hieman pitempi lenkki, kun oli vielä melko lämmintäkin.
Kohta pitäisi muistaa suojata silmänsä auringonvalolta. Vielä en tummennettuja laseja kaivannut silmieni suojaksi, mutta luulenpa, että parin viikon päästä ne ovat todella tarpeelliset.


Hieman kulkemistani häiritsi autojen nostama pöly, kun teitä ei ole vielä puhdistettu talven jälkeen. Tavallista teiden kulkijaa ei tuo pöly varmaan niin häiritsekään, mutta astmaatikkona sen huomaa vaikuttavan hengitykseen.

Innokkaana odottelen ensimmäisten leskenlehtien löytymistä tien sivusta, ja tietenkin myös lintujen laulua. Nyt ainoita laulajia on talitintti, ja  senkin laulua on tänä keväänä kuulunut vähän. Mistähän johtunee? Fasaani kukko minua kylläkin tänä aamuna tervehti komealla kiekaisulla, niin, että aivan hätkähdin.
Sillä taisi jo olla kevättä rinnassa.

lauantai 26. maaliskuuta 2016

KELLOT KESÄAIKAAN

Ensi yönä eli 27.3. pitäisi jälleen klo 3.00 siirtyä kesäaikaan, eli kelloa siirretään tunnilla eteenpäin. Siinäpä taas työtä hetkeksi siirtää huusollin jokainen kello oikeaan aikaan. Onneksi suuurin osa kännyköistä sentään hoitaa tuon homman ihan itse, niin ettei siihen tarvitse puuttua. Tuleepa kuitenkin samalla tarkastettua, että tavallisten kellojen ja herätyskellojen patterit ovat kunnossa.
Itse olen yrittänyt hoitaa tuon kesäaikaan siirtymisen jo edellisiltana, että aamulla herätessä voi jo katsoa kellosta oikean ajan.  






Muistathan siirtää kellosi!!!

lauantai 19. maaliskuuta 2016

SAAVUTETTAVUUTTA YLI 125 VUOTTA - CELIA

Huhtikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1890 kokoontui senaattorin tyttären, Cely Mechelinin, luokse joukko naisia perustamaan yhdistystä, joka sai nimekseen Föreningen Böcker åt den blinda - Yhdistys Kirjoja Sokeille.Pistelukutaitoisia näkövammaisia oli tuolloin vähän, eikä heillä ollut varaa hankkia kirjoja.

Ensimmäisinä toimintavuosina yhdistyksen jäsenet jäljensivät kirjoja pistekirjoitukselle, niin että vuonna 1895 pistekirjaniteitä oli jo lainattavissa  37 kappaletta.

Maaseutulainaajille pistekirjoja toimitettiin rautateitse. Vuonna 1938 kirjaston 218 lainaajasta 56 oli muualta kuin Helsingistä.
Siirtyminen valtion omistukseen vuonna 1978 merkitsi kirjastolle resulssien lisäystä ja siirtymista yhteiskunnallisen päätöksenteon piiriin. Kirjaston valtiollistamisen yhteydessä Sokeain kirja ja ääninauha ry:stä muodostui näkövammaisten kirjaston tuotanto-osastosta ja oppikirjaosastosta. Kirjaston palveluiden piiriin tulivat muutkin lukemisesteiset, kuten henkilöt joilla oli lukemisvaikeuksia, kehitysvammaiset, afaatikot ja lihastautia sairastavat. 
Tuolloin kirjoja lainattiin pistekirjojen lisäksi klakunauhakirjoina, joita voi kuunnella nauhureissa. Myöhemmin siirryttäessä nauhureista kasettisoittimiin kasetit korvasivat nuo nauhakirjat. Ne kuten jo klakunauhakirjat täytyi palauttaa tietyn ajan kuluttua takaisin kirjastoon, josta ne matkasivat seuraavalle lainaajalle.

Suuri harppaus oli daisy-levyjen kehittäminen 2000-luvun alussa. Vuonna 2006 alkoi daisylevyjen lainaus, ja samalla siirtyminen aikaan, jolloin noita levykirjoja ei tarvinnut enää palauttaa kirjastoon.
Nykyisin daisylevykirjoja on monenlaisia, kuten sellaisiakia joita luetaan tietokoneessa erillisellä toisto-ohjelmilla, jolloin myös teksti on näkyvissä heikkonäköisille. Koko ajan on kuitenkin ollut saatavilla lainattavaksi myös kirjoja pistekirjavihkoina.

Nykyisin Celian kirjoja on myös ladattavissa omiin kuuntelulaitteisiin, kuten Pockettiin. Mahdollisuus on myös kuunnella kirjoja myös suoratoistona Celian kirjaston sivulta, tai Pratsam kuunteluohjelmalla, johon latautuu valmiiksi henkilön oman makunsa mukaan valitsemat kuukauden kirjat.
Nykyisin lainattavien kirjojen määrä on tosi valtava lastenkirjoista dekkareihin, runoihin  ja kaunokirjallisuuteen, tieto- ja oppikirjoja unohtamatta. Oppikirjat saat Opparista, ja ne ovat maksullisia, muista daisykirjoista poiketen.
(Lähteenä olen käyttänyt osin Tuula Vuolle-Selki Saavutettavaa kirjallisuutta 125 vuotta)


perjantai 18. maaliskuuta 2016

KYLJYSKIUSAUS

Eilen kokkailin taas ruokaa useammaksi päiväksi. Valmistin mm. tätä kiusausta, tosin aivan tavallisista lihasiivuista, joita tosin nuijin kevyesti. Mielestäni todella maistuva ruoka, joka kypsyy uunissa sillä aikaa, kun itse käyt vaikka pienellä happihyppelyllä ulkona. Kypsymisaika on nimittäin vähintään 2 mielellään 2 1/2 tuntia.

Näitä tarvitset:
        Perunoita (uunivuoan koon mukaan) siivuina
2      Sipulia
        Suolaa
        Maustepippuria
2      Lihaliemikuutiota
        Ketsuppia

0,5 l Vettä
        Lihasiivuja

Valmistus:
Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Kuori perunat ja suikaloi ne siivuiksi. Lado kerroksittain sipulin kanssa. Laita mausteeksi lihaliemikuutiot, suolaa ja pippuria kerroksien väliin.
Kaada nesteeksi n. puoli litraa vettä. Laita ketsuppia viimeisen perunasiivukerroksen päälle.
Lado sitten viimeiseksi lihasiivut (esm. 6). Mausta suolalla, maustepippurilla ja ketsupilla.
Laita uunivuoan päälle folio, jotteivat lihat paistuisi liikaa (kuivuvat ilman foliota).
Uunin lämmettyä laita uuniin 2 - 2 1/2 tunniksi.
Uskon tämän ruuan maistuvan sinullekin.


torstai 17. maaliskuuta 2016

MALTTAKAAHAN MIELENNE

Niin ystävät hyvät, te jotka olette löytäneet ja käyneet lukemassa blogiani. On mukava huomata, että sivuilla on käynyt jo yli 200 katsojaa, vaikken vielä ole tästä blogistani pahemmin ilmoitellutkaan. 
Olen nimittäin valitettavasti hieman sairastellut viime aikoina. Muutama päivä meni tutkimuksissa, mutta nyt ei ainakaan ole tiedossa enää mitään suurempia kokeita.
Kyllä se olokin tästä varmasti paranee, toivon mukaan. Yritän kyllä bloggaillla, jos en enää tänään, niin ainakin jo huomenna.

Yrittäkää siis kestää tätä väliaikaista uusien blogien puuttumista!


sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

ZOOMTEXTISTÄ JA NVDA:STA



Näkövammaisille on saatavissa monia erilaisia apuneuvoja tietokoneille. Itselläni on käytössä Zoomtext-suurrennusohjelma, jolla saa suurennettua näytön moninkertaiseksi. Käyttämässäni Zoomtextissä, sillä se on jo muutaman vuoden ikäinen, tuo suurennus on jopa 36 kertainen. Tosin sitä suurennusluokkaa käytettäessä, ei kuvaruudulta paljoakaan sitten näe. Itselläni nyt käytössä 2,5 kertainen suurennus. Mahdollisuutena on ohjelmassa mm. värien vaihto. Tuota en ole kokeillut, mutta varmaankin valkoista mustalla pohjalla, tavallisen mustaa valkoisella tekstin asemasta. Ohjelmassa on lisäksi suurennuslasi, joka suurentaa halutun kohteen kuvaruudulta suuremmaksi. Lisäksi käytössä myös kohdistin. Ohjelmassa on kaiketi olemassa myös jonkintasoinen puheohjelma, mutta se ei ilmeisesti toimi kovinkaan hyvin. Itselläni tuo ominaisuutta ei ole, vaan puhe eli ruudunlukuohjelmana käytän NVDA-ohjelmaa, joka on ilmeisesti ladattavissa netistä.
Minulla tuo ohjelma oli jo koneessa valmiina, sillä minulla on käytössä NKL:N tiedonhallintapalvelun kautta hankittu tietokone.

NVDA-ruudunlukuohjelma toimii mielestäni melko hyvin oli sitten kyseessä netti tai jokin tiedosto, esm Wordilla kirjoitetut tekstit ohjelma lukee hyvin, samoin netissäkin, mutta ainoana ongelmana lienee ohjelman kohdistaminen oikeaan kohtaan, silloin kun henkilö ei näe. Itselläni tuota ongelmaa ei onneksi vielä ole, vaan voin käyttää hiirtä ohjelman luvun aloituksen kohdistamiseen. Tällöin välilyöntinäppäin toimii tavallaan aloituksena nettiä selatessa.
Ohjelmaa voi käyttää myös itse koneessa olevien ohjelmien etsintään, jolloin hiirellä klikataan tyhjää kohtaa kuvaruudulla ja annetaan kirjain, jolla ohjelman nimi alkaa.

Tietokoneeseen on saatavissa ilmeisesti nykyisin myös lehden tai kirjan tekstiä suurentava laite.Normaalisti niitä heikkonäköinen pystyy lukemaan lukutelevision avulla. Lukutelevision heikoutena lienee kuienkin tilan tarve, sillä laite on melko isokokoinen. Siinä luettava kohta asetetaan lukutelevision ruudun alle, jolloin ilmeisesti kamera suurentaa tekstin halutun suuruiseksi. Tälläistä laitetta minulla ei vielä ole käytössä, vaan onneksi tulen vielä toimeen ilman sitä.
Kuvahaun tulos haulle lukutelevisio
Lähde:Schweizer








lauantai 12. maaliskuuta 2016

HYVÄ OLO ALKAA PIENESTÄ



Näin juuri saunasta palanneena on hyvä huokaista:"Onpa ihana olotila! Mikä onkaan mukavampaa, kun näin kerrostalolaisena viimein koittaa saunavuoron aika, ja pääse nauttimaan saunan lämmöstä.
Tietenkin sitä jotenkin kaipaa omaa saunaa, ja tietenkin myös sitä vihtaa. Todella hieno tunne on vihtoa jäseniään saunan lämmössä. Niin, eikä tietenkään pidä unohtaa saunan laihduttavaa vaikutusta.
Kertovat, että hikoilessa ihmisestä poistuu nestettä n. 1/2 litraa tunnissa.
Kun saunan ja peseytymisen jälkeen palaa asuntoonsa, ja nauttii lasillisen mehua. Keittää makoisat kahvit, ja sen jälkeen piipahtaa hetkeksi tietokoneelle. Mikä sen mukavampaa. Kun sitten vielä illan lopuksi nauttii hyvästä kirjasta. Silloin voi vain todeta, että hyvän olon tuntee saa pienistä asioista.



Kuvahaun tulos haulle CLIPART

LASAGNETTE

Tässäpä helpohko, tai ilman juustokastiketta, hyvin helppo ruoka sellaiselle, joka pitää maustetusta ruuasta.
Tarvitset:

1 pkt       lasagnetteä
(paketista löytyy niin kastikeaines, kuin lasagnette-pastat)
400 g      jauhelihaa
vähän      rasvaa 
2 lasia     maitoa(myös laktoositon käy)
3 lasia     vettä
1dl          juustoraastetta esm. Olterman 
(tätä saa myös valmiiksi raastettuna kaupasta) 

Lisäksi voit lisätä myös juustokastikkeen, siihen tarvitset:

2 dl          maitoa
4 rkl         vehnäjauhoja
1 dl          juustoraasteta
nokare     rasvaa

Valmistus:
Laita hella lämpenemään 175 asteeseen. Laita levy päälle.Sulata ensin paistinpannussa rasva, ja lisää siihen jauheliha. Paista jauheliha ruskeaksi. Muistathan laittaa levyn kolmoselle, ennen kuin lisäät maidon.
Lisää lasagnette kastikeainespussi, sekä nesteet eli 3 juomalasia vettä,
ja 2 juomalasia maitoa. Sekoita ainekset kastikkeeksi. Anna kiehua hetki.

Voit lisätä myös ruokaan juustokastikkeen.
(juustokastikkeen valmistus:
Toisella levyllä voit valmistaa juustokastikkeen. Laita levy päälle. Ota kattila, jonka pohjalle laitat nokareen rasvaa. Lisää sulaneeseen rasvaan jauhot ja maito. Sekoita kastike tasaiseksi esm. puulastalla. Laske levyn lämpöä. Lisää juustoraaste, ja sekoita. Huomioithan, että kastike sakeentuu nopeasti. 
Laita uunivuoan pohjalle lasagnette-pastat, kaada sen päälle mahdollinen juustokastike, ja päällimäiseksi . Ripottele päälle .
Laita vuoka uuniin, ja anna paistua n. 45 minuuttia.




Kuvan lähde:Knorr






torstai 10. maaliskuuta 2016

KESÄÄ KOHTI

Ihana jälleen huomata, että kevät on kohta saapumassa, ja sen jälkeen kesä. 
Viime kevään ponnistelin kovasti saadakseni noita roppaan kertyneitä kilojani laskemaan. Ja onnistuinkin mielestäni melko hyvinkin. Ikävä kyllä, vaikka olen yrittänyt pitää tuota elintapamuutosta yllä, jotenkin salakavalasti noita kiloja on kuitenkin jostakin löytynyt takaisin.
Pitäisi siis todellakin tehdä jotakin, ja mikä olisikaan parempi houkutin, kuin tuleva kesä, jolloin toivon mukaan on viime kesästä poiketen heti alusta alkaen  lämmintä ja aurinkoista.

Siispä pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni. Niin, pitäisi ja pitäisi. Vaikka kuinka tietää, että pitäisi jättää hiilihydraatit vähemmälle, eli siis peruna, riisi ja makaroni, ja tietenkin leipä. Niin kuitenkin sitä huomaa ahmivansa liikaa.Tosin olen nyt siirtynyt osin juuresleipään, joten saan osan päivittäisestä kasvisanniksestani, jo aamukahvipöydässä aamulenkin jälkeen. Tuon leivänpäällisen olen sentään osin saanut pidettyä sellaisena kuin pitäisi, eli koitan välttää makkaroita, ja korvaan ne kokolihaleikkeleillä.

Ruokamäärätkin olen yrittänyt pitää kohtuullisena, eli vain se yksi lautanen. Siihen sitten ruokaa suositusten mukaisesti noin suurinpiirtein eli noin nyrkillinen kaikkea. Lihaa taitaa kuitenkin jostain kumman syystä siihen lautaselle siirtyä hiukan enemmän, mutteihan lihan pitäisi lihottaa, eihän?

Karamellejen syömistä olenkin sitten vältellyt, mitä nyt joskus sorrun Fazerin siniseen. Taitaapa yksi syyllinen kilojen karttumiseen kuitenkin olla tuo leipominen. Pitäisi jälleen palata siihen vuosien takaiseen, jolloin kaikki tiesivät, että jos halusi nauttia jotain hyvää kahvin kera, niin oli syytä tuoda ne mukanaan.
Kuvahaun tulos haulle CLIPART

Elän siis toivossa, että kesäkuussa olen jälleen samoissa mitoissa ja kiloissa kuin viime vuonna. Toivottavasti en pety pahasti.
Kuvahaun tulos haulle CLIPART
Kuvahaun tulos haulle CLIPART




                




VAMMAISNEUVOSTOT

Noin puolessa Suomen kunnistä toimii vammaisneuvosto. Vammaisneuvostojen päätarkoituksena on toimia kunnassa vammaisten ihmisten ja kunnan viranhaltijoiden yhteistyöelimenä. Tähän saakka neuvostot ovat olleet harkinnanvaraisia, ja niistä on säädetty vammaispalvelulaissa.

Keväällä 2015 tuli voimaan uusi kuntalaki (410/2015): Tässä uudessa laissa säädetään niin nuorisovaltuustoista, vanhusneuvostoista kuin vammaisneuvostoistakin(5 luku §26-28).Tältä osin laki astuu voimaan kesäkuussa 2017. eli vielä jonkinaikaa on odotettava neuvostojen perustamista.

Kunnanhallitus asettaa neuvoston ja sen on varmistettava, että vammaisten ihmisten sekä heidän omaistensa ja järjestöjensä edustus neuvostossa on riittävä.
Vammaisille henkilöille on siis annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toimista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta.

Uuden kuntalain pykälässä 29 saadetään kunnan viestinnästä. Laadukkaan neuvostotyön kannalta on tärkeää, että neuvosto saa riittäsästi tietoa kunnan toiminnasta. Uusi kuntalaki edellyttää myös, että kunta huomioi viestinnässään kiellen selkeyden, ymmärrävyyden ja erityisryhmien tarpeet, toki pitää huomioida myös tietosuoja ja salassapitovelvollisuus.
(Lähde Airut 3 1.2.2016)

tiistai 8. maaliskuuta 2016

VALINTAKOKEISIIN ERITYISJÄRJESTELYJÄ


Maaliskuun tiedotuskalenteri. Laatinut Sari Kokko, Näkövammaisten liitto, Helsinki.


Saako oppilaitosten valintakokeisiin erityisjärjestelyjä?

Kevät on valintakoekirjojen pänttäämisen aikaa. Jotta näkövammaisena voit osallistua valintakokeisiin yhdenvertaisesti muiden kanssa, voit saada niihin erityisjärjestelyjä.

Lisätietoa yhteishauista

Yhteishaut ovat alkaneet lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteishaulla. Sen jälkeen ovat vuorossa korkeakoulujen yhteishaku, ammatillisten erityisoppilaitosten yhteishaku ja viimeisenä yhteishaku lisäopetukseen ja valmentaviin koulutuksiin.

Hakujen aikatauluista, haettavina olevista koulutuksista ja siitä, miten hakeminen käytännössä tapahtuu, voit lukea lisää Opintopolusta sivustolta www.opintopolku.fi<http://www.opintopolku.fi> . Myös itse hakemisen teet Opintopolun kautta.

Erityisjärjestelyjen hakeminen

Kun haet koulutukseen, johon järjestetään valintakoe, sinun on mietittävä, tarvitsetko niihin erityisjärjestelyjä. Jos tarvitset, erityisjärjestelyjä on haettava yleensä yhteishaun aikana. Poikkeuksiakin on, mutta varmimmin asia selviää, kun hoidat sen samalla, kun teet varsinaisen haun.

Erityisjärjestelyjen tarpeesta on otettava yhteyttä oppilaitokseen, johon on hakemassa. Se voi olla lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu tai yliopisto. Oppilaitosten verkkosivuilla on vaihtelevasti tietoa, miten juuri tämän oppilaitoksen kohdalla on toimittava. Jos tuntuu, ettei tietoa löydy, helpointa on soittaa oppilaitokseen ja kysyä, mitä teen, kun tarvitsen valintakokeisiin erityisjärjestelyjä.

Erityisjärjestelyjä voit hakea joko vapaamuotoisella hakemuksella tai oppilaitoksen valmiilla lomakkeella. Liitteenä on oltava lääkärintodistus näkövammasta ja erityisjärjestelyjen tarpeesta. Uudet ylioppilaat voivat useimmiten hakea valintakokeiden erityisjärjestelyjä ylioppilastutkintolautakunnan päätöksellä, jossa se on myöntänyt erityisjärjestelyt ylioppilaskirjoituksiin.

Mitä erityisjärjestelyjä voi saada?

Erityisjärjestelyinä voit saada lisäaikaa, kysymykset sopivassa muodossa esimerkiksi sähköisenä tai suurennettuna, luvan tietokoneen tai muiden apuvälineiden käyttöön, luvan tehdä valintakoe erillisessä tilassa tai kuvallisten tehtävien tilalle korvaavat samaa asiaa mittaavat tehtävät. Myös muut erityisjärjestelyt ovat mahdollisia.

Erityisjärjestelyjä voit saada sekä kirjallisiin valintakokeisiin että vaikkapa psykologisiin testeihin.

Jos vastaat valintakoekysymyksiin tietokoneella, et voi käyttää omaa konettasi, ellei sitä ole tyhjennetty. Lainakonetta sopivilla apuvälineillä voit kysyä Näkövammaisten liitosta. Tiedonhallintapalvelut pyrkivät lainaamaan tietokoneen ylioppilaskirjoituksiin ja valintakokeisiin osallistuville näkövammaisille.

Lisätietoja

Joitain vuosia sitten on julkaistu suositus esteettömistä valintakokeista. Vaikka suositus on suunnattu korkeakouluille, sitä voi soveltaa myös muihin koulutuksiin. Suositus on luettavissa sivulla http://www.esok.fi/esok-hanke/suositukset .

Myös ylioppilastutkintolautakunnan määräyksiä ylioppilaskirjoitusten erityisjärjestelyiksi voi käyttää ohjeena. Määräykset ovat sivulla https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/yleiset-maaraykset-ja-ohjeet ja sieltä kohta Sairauden, vamman tai puoltolauseen huomioonottaminen ylioppilastutkinnossa.

Näkövammaisten liitossa lisätietoja saat koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokolta sähköpostilla sari.kokko@nkl.fi<mailto:sari.kokko@nkl.fi> tai puhelimitse 050 401 5802.





HELLI SILMIÄSI

Näin keväällä on syytä helliä silmiään käyttämällä tummennettuja laseja kulkiessaan auringoisessa lumimaisemassa. Ja mikä onkaan sen mukavampaa kuin tuhansina kristalleina loistavat hanget.
Aloittelen nyt minulle aivan uutta asiaa eli blogin pitämistä. Sitähän voisi verrata tuohon kohta koittavaan kevääseen, jolloin luonto alkaa viheriöidä.

Näkö on tärkeä aistimme, ja useimmiten sen muutokset on helppo havaita. Jos siis huomaat, että silmäsi rasittuvat entistä helpommin, tai kirjan teksti tuntuu pienemmältä kuin ennen, pitäisi varmaankin kääntyä optikon tai silmälääkärin puoleen. Oman näön hoitamisesta kannattaa huolehtia, se edistää elämästä nauttimista jausko tai älä, myös sosiaaliset suhteet liittyvät silmiin. Näön heikkeneminen passivoi ihmistä, ei haluakkaan enää lähteä mihinkään, kun tuntuu siltä, ettei pysty tulemaan toimeen niinkuin ennen.

Näössä tapahtuvat muutokset voivat kieliä kaihista, tai muusta silmäsairaudesta.Ikääntymisen myötä myös silmän mykiö jäykistyy asteittain.
Jos silmät tuntuvan rasittuvan helposti, tai niistä vuotaa vettä helposti, voi kyseessä olla kuivasilmäisyys, jota voidaan hoitaa keinokyynelein. Kuivasilmäisyyttä lisäävät usein ulkoiset tekijät  kuten tuuli ja pakkanen. Ikään liittyvien silmäsairauksien riski kasvaa, kun henkilö täyttää 60-vuotta.


LUKUPALVELU

Lukupalvelussa vapaaehtoislukijat lukevat tilausten perusteella näkövammaisille asiakkaillesellaista aineistoa,jota ei saa Celia-kirjastosta, esimerkiksi käyttöohjeita, kirjoja tai lehtiä. Palvelu on maksuton.

Vapaaehtoislukijaksi voi päästä terveääninen, lukemisesta kiinnostunut henkilö. Jos tarvetta ilmenee , aloitteleva lukija voi saada yksilökoulutusta Iiriksessä. Kotilukijoille on oltava pc-tietokone, mutta muu tarvittava tekniikka lainataan Näkövammaisten liitosta.

Itse onneksi pystyn vielä lukemaan normaalia tekstiä, mutta esimerkiksi käyttöohjeiden ja sopimusten, sekä eräitä pokkareina julkaistujakirjoja joudun minäkin lukemaan suurennuslasilla, niiden pieni tekstisyyden vuoksi. 
(Lähde: Airut-lehti 3 1.2.2016)

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

AIRUESTA JA MUISTA LEHDISTÄ

Liittyessäsi jäseneksi saat jäsenetuna myös näkövammaisten jäsenlehden Airuen. Airut lehteä on mahdollista saada monella eri tavalla julkaistuna. Voit valita itellesi sopivan muodon jo liittyessäsi.
Airut lehti ilmestyy isoteksti lehtenä, eli lehtenä, jossa kirjoitus on suurempaa kuin muissa lehdissä. Samoin Daisy-äänilehtenä, jota voit kuunnella daisy-kuuntelulaitteessa. Voit kuunnella Airut lehteä myös Luetus-julkaisuna haettuna tiedonhallintapalvelun sivuilta, sekä pistekirjoitusversiona.
Tiedonhallintapalvelun sivuilta on mahdollisuus hakea itselleen kuunneltavaksi monia muitakin lehtiä, niin sanoma- kuin aikakauslehtiäkin, niitä on tällä hetkellä todella laaja valikoima.Tällä hetkellä sanomalehtiä on kuunneltavissa viitisenkymmentä, ja aikakauslehtiä 35.Tällöin sinulla täytyy tietenkin olla tietokone ja nettiyhteys käytettävissäsi. Käyttäessäsi lehtiä kuunnellessasi kuulokkeita, et häiritse kuuntelullasi muita.

Sanomalehtiä on mahdollisuus tilata samoin daisy-levykkeenä, eli äänilehtenä, kuten Airut lehteäkin. Itselleni tulee Näkökanttikooste daisy-levykkeenä. Siinä on paikallisen lehden eli Forssan Lehden lisäksi viisi muuta sanomalehteä, sekä tuo Näkökantti osio, josta levyke on saanut nimensäkin. Siinä on käsitykseni mukaan kooste monesta eri lehdestä, mutta pääosin Näkökantissa on luettuna Hämeen Sanomat. Nykyään Näkökantti luetaan Tampereella eli tämän alueen alueyhdistyksessä.
Kuvateksti: Senni Hirvonen kuntosalilla. Kuvaaja: Mikko Kytösaho
Lähde:Näkökövammaistenliitto/Airut-lehti)


lauantai 5. maaliskuuta 2016

ASUNNON MUUTOSTYÖT NÄKÖVAMMAISILLE


Kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos henkilö niitä välttämättä tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista.

Muutostöiden välttämättömyys tulee arvioida vaikeavammaisen henkilön tarpeista lähtien.
Asunnon muutostöiksi luetaan myös muutostöiden suunnittelu ja esteiden poistaminen asunnon välittömästä läheisyydestä, kuten pihalta ja kerrostalojen porrashuoneista. Itse siinä kerrostalossa, jossa asun esm. rappuihin on kiinnitetty mustat reunat, osoittamaan mistä kohdin askelma päättyy.
Korvattavia asunnon muutostöitä on esm. valaistusmuutokset. Tarvitessasi sellaista apua asuntoosi, ota yhteyttä keskussairaalan kuntoutusohjaajaan, joka laatii asuntoosi valaistussuunnitelman, jos olet sen tarpeessa. Itselläni on valaistusta lisätty keittiöön tiskipöydän, ja apupöydän/lieden läheisyyteen, eteiseen, kylpyhuoneeseen, ja valolista vaatekaappien yläpuolelle avustamaan vaatteiden hakemista.
(Lähde Näkövammaisen palveluopas 2015)

torstai 3. maaliskuuta 2016

PUHUVIA LAITTEITA ARJEN AVUKSI

Olethan tietoinen, että nykyisin on saatavissa kaikenlaisia näkövammaisen arkea helpottavia laitteita, jotka puhuvat,  ja näin ilmoittavat tarvitsemasi tiedot. Ei siis enää näytön tihrustamista suurennuslasilla tai ilman. Ainakin meikäläinen kokee moisen asian arkea haittaavaksi.
Näkövammaisille on saatavilla ainakin puhuvia vaakoja ja puhuvia verenpainemitareita. Näitä kahtahan NKL ja Sokeain ystävät ry tarjosi näkövammaisille ilmaiseksi saataviksi alueyhdistysten kautta. 
Nykyään kyseisiä laitteita on ollut ostettavissa mm. Aviriksesta ja Lidlistä.
Lisäksi saatavana on mm. verensokerimittareita.
Myös erilaiset suurennuslasit, osa valolla varustettuna, helpottavat näkövammaisen arkea. Suurennuslaseja voit tiedustella keskussairaaloiden kuntoutusohjaajilta. Heiltä saat suurennuslaseja käyttöösi ilmaiseksi. Tietenkin niitä voi myös itse ostaa esm. Aviriksesta.
Yksi arkea helpottava laite on lukutelevisio. Sen kautta voit katsella tekstejä aika isollakin suurennuksella.
Oma lisänsä apuvälineisiin ovat tietokoneeseen liitettävät ruudunsuurennus- ja ruudunlukuohjelmat, joita voi saada myös käyttöönsä ns. lääkinnällisenä kuntoutuksena kuntoutusohjaajilta. Lisäksi nykyisin tietokoneelle on ladattavissa ilmainen NVDA-ruudunlukuohjelma. Itselläni on käytössä juuri tuo ilmainen NVDA, sekä Zoomtext ruudunsuurennusohjelma.

HELPPO MAKKARAKEITTO

Näin kevään korvalla, mutta pakkasen vielä paukkuessa, ainakin aamupäivisin, mikä maistuukaan paremmalta kuin nopeatekoinen makkarakeitto. Se onnistuu näkövammaiseltakin helposti, ellei sitten vierasta puolivalmisteiden käyttöä.
Tarvitset keittoa varten:

1 peruna-ja keittojuurekset pussin (löydät sen pakasteista)
1 keittojuurespussin voit lisätä, jos haluat enemmän ja maukkaampaa keittoa
250 g lenkkimakkaraa
1 lihaliemikuution
kokonaisia pippureita muutaman
halutessasi voit lisätä keittoon laakerinlehtiä (2) ja makaronia 
ja tietenkin vettä n. 1,5 litraa (miksei enemmänkin)

Valmistus:
Kaada kattilaan vesi. Laita kattila levylle, ja aluksi 6:lle.
Lisää kattilaan peruna- ja keittojuurekset, pilkottu makkara, lihaliemikuutio ja 6-7 pippuria. Niin ja jos haluat myös laakerilehtiä ja makaronia.
Keiton alkaessa kiehua laita levy pienemmälle esm. kolmoselle. Anna kiehua n. 20-30 minuuttia. Vielä paremman lopputuloksen saat kun annat keiton hautua samalla levyllä vielä hetken, sen jälkeen, kun olet laittanut hellan nollille.
makkarakeitto ohje sivustosta www.atria.fi
(Kuvan lähde:Atria)