perjantai 10. kesäkuuta 2016

JUMPPA PIRISTÄÄ

Kesä on mukavaa aikaa, kun se tuo jumppa mahdollisuuden aivan tuohon kotipihalle. Sitä oikein ehtii kaivata syksyn ja talven aikana, kun se on muualla. Olisihan se silloinkin kävelymatkan päässä, mutta kylmä ilma estää meikäläisen jumppailun näin astmaattisena. Ei tarvita kuin aste miinusta, niin sen tuntee keuhkoissa ja hengityksessä.

Nautin todella äsköisestä puolituntisesta (taisi siinä hieman kauemminkin mennä). Ja tietenkin musiikki kruunasai jumppahetken. Musiikin tahtiin on mukava liikkua. Siksi huonokuuloisena asetunkin aina mahdollisemman lähelle tuota soitinta. 
Oman pikku jännityksensä tuo sitten tuo näkövamma, että näenkö nyt varmasti, mikä liike kulloinkin on menossa. Vaikka haitanneeko tuo mitään, vaikka hiukan jumppailisinkin jälkijunassa, eli toistaa vanhaa liikettä, kun toiset ovat jo siirtyneet uuteen liikesarjaan. Sen verran huumoria pitää olla, ettei pienestä ota paineita. Tämä tietenkin on vain oma mielipiteeni.Voihan olla, että toiset jäävät juuri tuon väärin tekemisen pelon takia pois. Mielestäni jumppa on tarkoitettu ihan kaikille, vaikka sitä kaiketi seniorijumppana mainostetaankin. Nautin siis todella tänäänkin tuosta liikunnallisesta hetkestä. Ei yhtään tullut kylmä, vaikka kesäkuusta huolimatta asteita oli vain kymmenen. Kiitos siis jumpanvetäjä Kirsille!Kiittelee Se entinen kirjan kanssa sohvalla löhööjä (ehtiihän sinne nyt ), jolle jumppa oli aiemmin välttämätön paha.


Tyttö, Siluetti, Korkokengät, Kengät
(Clipartista, piti laittaa Kuvaan myös se sohva, tässä siis vain jumpan jälkeen löhöilijä...)





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti