Noin puolessa Suomen kunnistä toimii vammaisneuvosto. Vammaisneuvostojen päätarkoituksena on toimia kunnassa vammaisten ihmisten ja kunnan viranhaltijoiden yhteistyöelimenä. Tähän saakka neuvostot ovat olleet harkinnanvaraisia, ja niistä on säädetty vammaispalvelulaissa.
Keväällä 2015 tuli voimaan uusi kuntalaki (410/2015): Tässä uudessa laissa säädetään niin nuorisovaltuustoista, vanhusneuvostoista kuin vammaisneuvostoistakin(5 luku §26-28).Tältä osin laki astuu voimaan kesäkuussa 2017. eli vielä jonkinaikaa on odotettava neuvostojen perustamista.
Kunnanhallitus asettaa neuvoston ja sen on varmistettava, että vammaisten ihmisten sekä heidän omaistensa ja järjestöjensä edustus neuvostossa on riittävä.
Vammaisille henkilöille on siis annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toimista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta.
Uuden kuntalain pykälässä 29 saadetään kunnan viestinnästä. Laadukkaan neuvostotyön kannalta on tärkeää, että neuvosto saa riittäsästi tietoa kunnan toiminnasta. Uusi kuntalaki edellyttää myös, että kunta huomioi viestinnässään kiellen selkeyden, ymmärrävyyden ja erityisryhmien tarpeet, toki pitää huomioida myös tietosuoja ja salassapitovelvollisuus.
(Lähde Airut 3 1.2.2016)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti